tiistai 14. heinäkuuta 2009

Muistoissamme


Ystävämme Uma Aaltonen


Kiitos, Uma, niin paljosta.


LihavointiOlisimme pitäneet Uman vielä paljon pidempään.

8 kommenttia:

Jutta kirjoitti...

Inka, otan osaa. Tiedän, että olitte läheisiä. Uutinen yllätti minutkin.

Erkku Kottonen kirjoitti...

Otan osaa Inka, järkytys on suuri. Menee kauan että tähän tottuu... laitatko viestiä jos koirien suhteen voi olla avuksi.

Voimahali kyynelten kera

Erkku Kottonen kirjoitti...

Tarkoitan siis Uman koirien, mutta eiköhän Uman laaja ystäväpiiri saa koirat sijoitettua...
t. murheellinen

Tarja Peltola/Handskes kirjoitti...

Todellakin muistoissamme!
Olen aamun lukenut vanhoja meilejä ja selaillut vanhoja kuvia. Huh-huh, kovalle otti.
Pidetään yhteyttä ja jaksetaan!

Anonyymi kirjoitti...

Sain tuntea Uman liian vähän aikaa. Onneksi minulla on kotona muisto tästä ystävyydestä, Titta, Rakas pieni Koira. Tästä kaikesta saan kiittää Inka sinua ja yhteistä ystäväämme Maria, en unohda sitä koskaan. KIITOS! Jaksuja sinulle ja terkkusia Tumpille, Onnille ja Tiukulle.

Minna, Inka, Tuuli ja Umanoma Titta

Maj-Len kirjoitti...

Halaus :( Mulla on niin vaikeaa hyväksyä tää...

Anonyymi kirjoitti...

Debi Gliorin runot on niin ihania. Niistä löytyy sopiva runo ihan kaikkeen...

Paula ja Hirmut kirjoitti...

Kaunis runo! Kovasti jaksamista sinulle ja Tuomaalle.