Fin MVA Tikkelistaa

Kuva: Annaelina Kotilainen Treen KV-näyttelyssä viime kuussa.

Tänään oli se kauan odotettu päivä, jolloin Tiuku sai kun saikin kolmannen sertinsä ja valioitui. Tuomarikin ihmetteli, mitä se 7-vuotiaana avoimessa luokassa teki, kunnes kuuli että tämä taisi olla ehkä 12. näyttely kotimaassa. Ja niistä viidessä on saatu vara-serti!

Anneli Sutela tuomaroi Jämsässä tiukalla otteella, mutta ei niin mairittelevasta kirjallisesta arvostelusta huolimatta saimme käteemme sertin, MVA-ruusukkeen ja tuomarin sekä kilpakumppanien onnittelut. Huh huh, kyllä se vatsanpohjasta kouraisi, kun tajusin että nyt se sitten tuli, se viimeinen serti!

Ja näyttelyynhän lähdettiin alunperin kuskiksi, ja koska kuskiksi lähdetään, otetaan oma koira mukaan. Kuskattavat joutuivat harmiksemme jäämään pois, mutta me mentiin, koska olin luvannut esittää myös Umanoma Hopsulaheisulan eli tutummin Pepin. Peppiä on siis kiittäminen, että lähdettiin aamulla liikenteeseen, vaikka olisi ollut paljon hauskempaa jäädä kotiin juomaan aamukahvia Hesarin parissa...

Peppi oli kehässä suloinen itsensä ja tuomari arvosti hänet tänään erittäin hyväksi. Arvostelu oli kyllä Tiukusen arvostelua parempi! Sen voi lukea Umanomien blogissa. Peppiä on ihana esittää, koska se on suloisuuden lisäksi myös niin helppo. Se vaan tulee ja menee niin kuin siltä pyytää, seisoo ja käy istumaan ja sitten taas seisoo ja tapittaa superkauniilla silmillään. <3

Tiukulla oli tänään ihme iili päällä. Ehkä se tiesi...
Se veti kehässä! Sain juosta sen perässä, kun neljää avonarttua juoksutettiin kierrosta. Arvelin sen johtuvan edellä kulkevan herkkunameista, mutta myös yksilöarvostelussa Tikkeliksellä oli ihan mahtava draivi. Enpä ole ennen moista kokenut! :-)
Lisäksi Tiukuinen haukahteli kehässä. Ihan outoa! Eikä olisi malttanut seistä patsastella tuomarin arvostellessa perusteellisesti ja kiireettä. Ehkä tuollainen raggari-Tiuku oli tuomarin mieleen, kun se titteli nyt sitten osui kohdalle. ;-)

Tässä vielä Tiuku ja mukana matkannut Onni autossa kotimatkan kynnyksellä. Rusetitkin pysyivät juuri ja juuri häkin kyljessä hattujatempovassa tuulessa!


Ja vielä Tikellyksen arvostelu:
Anneli Sutela, Jämsä:
Erittäin hyvän tyyppinen. Hyvä pää, hyvä kaula. Aavistuksen takakorkea. Saisi olla voimakkaammin kulmautunut edestä ja takaa. Hyvä runko. Liikkuu turhan ahtaasti takaa ja hieman leveästi edestä. Karvapeite OK. Hieno esiintyminen. Luonnontöpö. Olisi eduksi voimakkaampi luusto. AVO ERI pn2 SERT FIN MVA
(vai miten nää nyt menee...)