Hyvä hetki

...muistella viime vuotta.

Tuomas

..muuttui pienestä pojasta isoksi pojaksi. Ainakin omien sanojensa mukaan. Mutta pakko niihin on yhtyä, sillä poika oppi viime vuoden aikana puhumaan pitkiä lauseita, hahmottamaan abstraktejakin asioita, ajamaan potkupyörää, värittämään värityskuvia ja niin paljon muuta. Tuomaasta on myös kasvamassa hieno hevosmies, joka ymmärtää myös varoa ja olla kiltti hevosille. Tuomas on huipputyyppi!

Tiuku

 

...jatkoi kauneuskuningattaren pitkää (lue: hitaasti etenevää) uraansa ja sai kuin saikin kolmannen sertinsä huhtikuussa Jämsän ryhmänäyttelyssä. Näin Tiukusta tuli Suomen muotovalio. Elokuussa Tiuku osallistui Baltian voittaja -näyttelyyn Tallinnassa, missä tuomarin mielestä titteli kuului juurikin Tikkelikselle. Samalla kerralla Tiukunen sai myös neljännen cacibinsa, ja täällä sitä edelleen odotellaan kansainvälisen kauneuskuningattaren tittelin vahvistusta. Kuluneena vuonna Tikellys on myös vapauttanut sisäisen paimenkoiransa ja ahkeroi tallilla - loputon sarka, kun hevosia ei vain voisi vähempää kiinnostaa... 

Huomenna, 4.1.2010, Tiuku täyttää 8 vuotta. 

ONNEA PIENI KULTAINEN TIUKUSENI!!!

Nallenevan tädille kiitokset Tikestä, joka ei koskaan väsy yllättämään kekseliäisyydellään ja suloisuudellaan. 
(Ja tiedoksi, että unohdin sitten ilmoittaa sinne Turkuun, joten juhlat siirtynevät Tampereelle, jos täti N on tulossa!)

Onni

 

...jatkoi viime vuonna minänsä kasvattamista ja vahvisti itsetuntoaan roppakaupalla. Hajuerotteluharjoitusten myötä Onni on oppinut (lisää) kärsivällisyyttä, ja tallitöissä Onnikin on päässyt paimentamaan hevosia ja voittanut hevospelon, joka on vaivannut siitä asti, kun Onni ensi kerran kohtasi hevosia viiden kuukauden iässä. Onni on mitä suloisin ja lämminsydämisin koiraherra, jonka kanssa ei ole ollut eikä tule kahta samanlaista päivää. Kiitos Nallenevalle Onnistakin.

Fiti

...tuli elämäämme syksyllä, ja minä pääsin takaisin rakkaan hevosharrastukseni (ollut tosin joskus työkin :-) ) pariin. Loppuvuodesta Fiti (Fidel Saknussen) siirtyi kokonaan perheemme omistukseen, ja pitkähkön kasvutauon jälkeen oria valmennetaan taas täydellä teholla. Viime maanantaina kävimme ensimmäisellä hiitilläkin ja hyvin meni. Fiti on harvinaisen kiltti hevonen, joka kuuntelee tarkkaan mitä ihminen puhuu. Iso osa Fidelin hyvää luonnetta ja käsiteltävyyttä on kasvattajan ansiota, joka on kohdellut hevosta aina hellällä kädellä ja vaalinut sen hyvää suhdetta ihmiseen. Kiitos Stall Saknussenin väelle maailman ihanimmasta hevosesta!

Hemuli

 

...on koko perheemme lemmikki. Hemu (Ponikujan Hazard) on suloistakin suloisempi shetlanninponiori, jonka kanssa myös perheen pienin pärjää - vaikka joskus Hemuli ottaakin ja karkaa taluttajalta ja lähtee siitostammoja riiaamaan. Hemuli on opetettu ajolle, ja se on varsin reipas nuori mies kun pääsee kärryjen eteen. Hemusta tulee raviponi, jos ei kasva liian isoksi. Tositoimiin päästään sitten parin vuoden päästä, Hemu kun on vielä niin pieni. Ja jos raviura ei poikaa viehätä, on sillä aina paikka perheemme lemmikkinä ja lasten ratsuna. Hemu on jotain mahtavan ihanaa, se on kerta kaikkiaan hurmannut myös minut. <3

Lisäksi tallissa on Jewe (Yewel Summerland) ja Otto (Totokas), joista perheellämme on omistusosuus. Jewe astutettaneen keväällä, jotta saa toipua rauhassa hankosidevammasta, joka sillä oli jo talliin tullessaan, Otto on jo ehtinyt juosta kilpaakin, mutta viime vuodet se on ollut harrastushevosena. Nyt innostuimme kuitenkin valmentamaan sitä taas, kuka ties Otto nähdään vielä radoilla! 

Ystävät

Kiitos kaikille ystävilleni vuodesta 2009! Ilman teitä elämä olisi niin paljon tyhjempää ja yksinäisempää.  

Uma

 

...otettiin täältä liian aikaisin, ja hän on joka päivä mielessämme. Tuomas puhuu Umasta tämän tästä ja pohtii minkälaista siellä Uman taivaassa on. Minulle on kovin vaikeaa päästä kalliin ystävän poismenon yli, ikävä on valtava. Elämässä tapahtuu niin paljon asioita, jotka haluaisin jakaa Uman kanssa. Ja Umalta voi aina kysyä neuvoa kun jossain asiassa ei vain päässyt eteenpäin. Surussa ja ikävässä olen myös iloinen, että sain olla Uman ystävä ja ehdimme kokea yhdessä paljon. Muistot kulkevat aina mukanani.

Mutta Uma ei varmasti haluaisi meidän murehtivan vaan jatkavan kauniin ja hyvän näkemistä missä kuljemmekin. Kunnioittakaamme Uman muistoa muistamalla, kunnioittamalla ja auttamalla toisiamme.

HYVÄÄ JA ONNELLISTA ALKANUTTA VUOTTA 2010!